X-Men: Voimakas Marvel-tarina 1980-luvun tyylin kera!
Vuonna 1986, kun neonvärit hallitsivat muotia ja synthpop soi jokaisesta radiosta, ilmestyi elokuvateatterien ruutuihin fantasianäytelmä “X-Men”. Ohjauksesta vastasi Bryan Singerin edeltäjä, todellakin lahjakas “Star Trek”-sarjan ohjaaja Larry Cohen. Elokuva perustui Marvel Comicsin luomaan supersankarijoukkueeseen, joka oli saavuttanut suurta suosiota sarjakuvien lukijoiden keskuudessa. “X-Men” ei ole pelkkä sankareiden ja pahikoiden kamppailu, vaan syväluotaava kuvaus erilaisuudesta, syrjinnästä ja hyväksynnän tärkeydestä.
Elokuva esittelee joukon mutantteja, ihmisiä, jotka ovat syntyneet geneettisillä mutaatioilla varustettuna ja joiden kyvyt vaihtelevat telepatiasta teräksen hallintaan.
Juoni ja hahmoa
“X-Menin” juoni sijoittuu tulevaisuuteen, jossa mutantit ovat alkaneet nousta esiin ja herättää pelkoa tavallisten ihmisten keskuudessa. Magneto, telekineettisillä voimilla varustettu mutantti johtajana, uskoo, että mutantit ovat ylivoimaisia ihmisiä verrattuna tavallisiin ihmisiin ja haluaa perustaa omasta näköisensä hallitsema maailma.
Vastassaan Magnetolla on Charles Xavier, telepaattinen mestari ja mutantin oikeuksien puolustaja. Xavier perusti mutanttien koulun, jossa nuoria oppilaita opetetaan hallitsemaan voimiaan ja elämään rauhanomaisesti ihmisten kanssa.
- Charles Xavier: Telepaattisten kykyjensä ansiosta Xavier voi lukea ajatuksia ja kommunikoida mielessä. Hänen vahvuutensa on diplomatia ja usko siihen, että mutantit ja ihmiset voivat elää tasa-arvoisesti.
- Magneto: Telekineesi on Magneton aseena. Hän manipuloi metallia ja käyttää sitä taisteluissaan. Magneton filosofia perustuu voiman käyttöön muutoksen aikaansaamiseksi.
Muita merkittäviä hahmoja ovat Cyclops (Scott Summers) , kykynsä vuoksi pakotettu käyttämään silmälasien peittämää laserisilmää; Jean Grey (telepatiaa ja telekinesistä hallitseva), Storm (sääilmiöitä ohjaava) ja Wolverine (paraneminen, terävät kynnet).
Visuaaliset elementit ja teema
“X-Men” oli 1980-luvun loppupuolen Hollywoodissa melko radikaalia. Elokuvassa yhdistyi futuristisia elementtejä ja klassisia sankarikärjekkiä. Visuaalisesti elokuva on erotettava, erikoistehosteet olivat aikansa huippuja. Tänä päivänä ne voivat vaikuttaa hieman vanhanaikaisilta, mutta niiden rooli oli luoda uskottava maailma mutanttien kyvyille.
Elokuva käyteltiin syvissä teemoissa:
- Syrjintä: Mutantit ja ihmiset ovat jatkuvassa konfliktissa keskenään. Mutantit pelkäävät vahvaa vastustusta ja kokiin syrjintää.
- Hyvä ja paha: Elokuva ei esitä selvää mustavalkoista kuvaa. Magneton tavoitteet ovat radikaaleja, mutta hän uskoo taisteleensa oikeudenmukaisuutta varten.
Elokuvan musiikki on vahva osa sen tunnelmaa. Synthpop-tyylisen sävelmän teki Alan Silvestri.
Vaikutus ja perintö
“X-Men” oli kaupallinen menestys ja avasi oven supersankarielokuville, jotka ovat nykyään hallitsevina Hollywoodissa. Elokuva loi myös jalansijaa useille jatko-osille ja spin-off-sarjoille.
Yhteenveto
“X-Men” on klassikko, joka kannattaa nähdä. Se ei ole vain supersankarielokuva vaan myös ajatteleva tarina syrjinnästä, hyväksynnästä ja erilaisuuden merkityksestä.